Blogi siirretty....--> http://koiran-kokoinen.blogspot.com

 Nöpö on nyt 8-viikkoinen, menevä kisupentu jolta ei itsetunto-ongelmia löydy. Rohkea ja uteliaskin on kuin mikä; Nuutti syöksyi suoraan niskaan mutta eipä se menoa haitannut. :) Nöpsy kävi siis eilen kylässä, tulee lopullisesti vasta muutaman viikon päästä. Mielettömän ihana kattityttö, pieni Pippuri. <3 Kun sille alkoi riittää Nutun tohottaminen, se kääntyi selälleen tai nousi takajaloilleen ja takertui pikkuruisilla kynsillään koiran kuonon molemmin puolin.

Siispä vähän kuvia....

^ Asennosta voi päätellä kaikenlaista... ;)

Nyt sitten pitäis muutama viikko vielä jaksaa odotella että tämä pikku Pippuri pääsee meille asustelemaan. Tarvikkeet on jo kasassa ruokia ja kissanhiekkaa myöten, puuttuu vain kissanhiekkalapio, lelut sekä kiipeilypuu. Lelut aion tehdä itse (lukuunottamatta yhtä kaupasta ostettua palloa), ja kiipeilypuun virkaa saa toimittaa pieni koivu, joka tässä lähiaikoina pitäisi sahata ja raahata sisälle.

Että tällaista eilen. :)

-Ina-

Täällä vaan remontoidaan aamusta iltaan, laitetaan tiskiallasta ja aitaa sun muuta... Nuutti koko ajan mukana menossa, vapaana kipittää ensin äidin perässä, sitten kun mä herään, niin mun perässä. Ja ihmeen hyvin se siitä väsyy! ;o
Muttajoo, Nutu ollut ihan unelmahurttana täällä, ja aloinkin miettimään että kun ei kerta kuitenkaan tuota voi ehkä koskaan tottiskokeisiin viedä valtavan koiramäärän takia, niin ehkä siitä tosiaan voisi tulla ihan vaan seurakoira. Kun ei sen keskittymiskykykään taida ihan tokoon riittää, vaikka kyllä sen pystyisin kouluttamaan, mutta ei se siit tekemisestä niinkään nauti. Agilityyn sen sijaan olisi nyt tarkoitus taas suunnistaa, mutta tällä hetkellä kaikki katsomani agikurssit on täynnä. Pitää siis odottaa.....

Tänään illalla tuleekin sitten lisää vieraita, kaksi serkkua ja täti. En meinaa pysyä nahoissani. :3 Kaikki kolme ihania ja rakkaita, harmi vain että ovat nyt vain pari päivää, sitten matka taas jatkuu.... :(

Ja juu, useampikin malinoiskasvattaja on nyt vastannut, pk sm-kisoissa olisi tarkoitus tavata ainakin kaksi. =)

-Ina-

Hihi, käytiin eilen kattelemassa lampaita tossa vähän matkan päässä meistä, ja tulin siihen tulokseen että sellainenhan on saatava. Kunhan tämä remontti saadaan pois alta niin mikäs siinä sitten, aita vaan puuttuu!

Muttajoo, blogi on vielä pahasti vaiheessa, ulkoasu ei miellytä itseäni ja sivulaatikot ihan vinksin vonksin.
Nutun kanssa käytiin eilen junaradan varrella lenkillä, yritin kovasti opettaa että radalle ei mennä, ja ihan hyvinhän se kai pointin ymmärsikin, mutta jostain syystä tämä sääntö uppoaa kovin hitaasti muuten niin viksun ja oppivaisen piskini päähän. Muuten ei kummemmin treenailtu, kontaktikin oli jostain syystä armottomasti hukassa. Parempi onni tänään..?

Toisekseen, löysin toisenkin rodun joka kiinnostaa, lähinnä sen kaikkienkaveri-maineen takia, nimittäin flatti! Eli toisin sanoen sileäkarvainen noutaja. Olen jo aiemmin katsellut rotua enemmän tai vähemmän kiinnostuneesti, mutta nyt mietin että josko sellaisen tosiaan ottaisi ennen malinoisia, se on kuitenkin huomattavasti helpompi tapaus, mutta kuitenkin vaatii koulutusta ja pitkää pinnaa. Vaikka malinoisin ylväs ja pidättäytyvä olemus kiehtoo, olisi tällainenkin karvakaveri mukava:

Flatti - iloinen ja energinen koira

Flatin rotumääritelmässä sanotaan, että sen tulee olla keskikokoinen, iloinen ja eloisa koira. Sillä on älykäs ilme, ja se on voimakas olematta kömpelö ja jalo olematta hontelo. Iloista ja ystävällistä luonnetta kuvaa innokas hännänheilutus.  

Sileäkarvainen noutaja on erittäin energinen koira, eikä se viihdy kotona löhöillen edes vanhana. Se haluaa toimintaa. Flatti oppii nopeasti, se on joskus malttamaton, eikä sillä aina ole paras mahdollinen keskittymiskyky. Tämä tekee flatin kouluttamisesta haasteellista. Sileäkarvainen noutaja kehittyy hitaasti niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, ja sen kouluttaminen vaatii ohjaajalta kärsivällisyyttä.  

Sileäkarvaiset noutajat ovat yleensä aina innokkaita noutamaan. Pennusta lähtien ne haluavat kantaa lähes kaikkea, mitä suuhunsa saavat. Ne myös rakastavat uimista. Näiden perusominaisuuksien vuoksi flatit soveltuvat erinomaisesti metsästys- ja metsästyskoekäyttöön.

Tämän iloisen ja ystävällisen rodun on huomattu sopivan myös moneen muuhunkin harrastukseen. Energisyytensä ja hyvän vainunsa ansiosta flatti soveltuu kaikkeen mahdolliseen toimintaan, kuten jäljestykseen, agilityyn, PK – ja tottelevaisuuskokeisiin sekä vesipelastukseen. Flatti ei milloinkaan saa olla aggressiivinen, eikä varsinkaan ihmisille.

Tähän rotuun ihastuneet eivät helposti vaihda toiseen. Koiramaailman Peter Pan ei todellakaan ole väärä kuvaus flatista, kenelle se sitten sopiikaan. Flatti tarvitsee paljon aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta palkitsee sen kaiken heiluvan häntänsä ja kaikkeen osallistuvan luonteensa kanssa.

flatti.net

Toisaalta suuresti arveluttaa rodulle tyypillinen sähellys. Aktiviteettia pitäisi siis olla mielettömästi. Mutta eipä se mitään, tarvitseehan malikin kaikenlaista hommaa vähänväliä. ;) Mutta mali on kuitenkin loppujen lopuksi Se koira.

Jees, eipä tässä oikeestaan muuta. Päkyn kanssa koitetaan treenailla tokoa, ja joskos sen agilitynkin saisi taas uudestaan aloitettua.

-Ina-

Heisan ihmiset!
Huvikseni perustin tällaisen omituisen bloginrääpäleen, johon kirjoittelen ylipäätään kaikenlaisesta, mutta lähinnä koirista.

Hieman taustatietoa voisi olla passeli näin alkuun..

Siis, itse olen piakkoin 16v. täyttävä Ina-tyttönen, täynnä energiaa ja rakkautta koiriin. Asun samassa taloudessa yhden äidin ja yhden cotonin kanssa. Nuutti-piski on ihan vaan mun, ja siihen meneekin suurin osa päivässä käyttämästäni energiamäärästä. Elokuun lopussa meille tulee myös pippurinen maatiaiskissa Nöpö, joka kertoman mukaan on aikamonen tapaus. Noh, pitääpähän puolensa. ;)

Muttajuu, todellinen motiivini blogin perustamiseen onkin jokin muu kuin Nuutti ja Nöpö. Siitäpä seuraavaksi:

*Koiran Kokoinen Unelma*

"Koiran koko lihaksikas vartalo näyttää olevan täynnä räjähtävää voimaa, jota on vaikea hillitä ja se on koko ajan valmiina toimintaan. Se on impulsiivinen, kiihkeä ja reaktioissaan nopea, jopa malttamaton. Silmät ovat säkenöivät ja katse on tulisesti puhutteleva. Sen sopusuhtainen olemus ja ylväs pään asento ilmentävät hienostunutta voimaa. Koira vakuuttaa katsojan pelottomuudesta ja valmiudesta toimintaan. Se on paimen- ja vartiokoira, joka puolustaa tarvittaessa isäntäänsä epäröimättä, peräänantamattomasti ja kiihkeästi. Se on belgianpaimenkoira."

"Belgianpaimenkoira on rakenteeltaan sopiva erittäin monipuolisiin tehtäviin. Jo vuosisadan vaihteessa Belgian poliisi käytti belgianpaimenkoiraa poliisikoirana. Ensimmäisessä maailmansodassa sitä käytettiin haavoittuneiden sotilaiden etsintään. Palveluskoirana belgianpaimenkoiran läpimurron voidaan sanoa tapahtuneen vuonna 1954 jolloin groenendael voitti palveluskoirien Euroopan mestaruuden. Nykyisin belgianpaimenkoiria tapaa mm. laviini-, raunio- ja huumekoirina ja niiden käyttö mm. vartiointitehtävissä on varsin yleistä Keski-Euroopassa. Tämän kaltainen käyttö on yleistymässä myös Suomessa.

Belgianpaimenkoira malinois on yksi belgianpaimenkoiran neljästä muunnoksesta ja eroaa muista muunnoksista lyhyellä turkillaan. Malinois on belgianpaimenkoiran ainoa muunnos, jota on jalostettu puhtaasti käyttö- ja työkoiraksi."

Kaikki alkoi löytöeläintalolta. Oli kuullut kyllä jo sitä ennen kyseisestä rodusta ja pitänytkin sitä ihan kivana, mutta lopullinen isku oli sekarotuinen löytökoiranarttu Cira. Ikinä ennen ei ole tullut yhtä vahva tunnetta yhdestäkään koirasta, ei edes omasta puuvillastani. Tuli siinä sitten pari tuntia istuskeltua samassa häkissä malinois-sakemanni-mixin kanssa ja touhuttua sen kanssa kaikenlaista. Siitäpä se sitten lähti, minkäs teet. :) Kaiken lisäksi onnistuin tietenkin rakastumaan muutenkin haastavan rodun haastavimpaan muunnokseen. Muunnoksilla on karvan lisäksi myös pieniä luonne-eroja: mali on muunnoksista kovin, ja huono hermorakenne yhdistettynä kovuuteen on helpoimpia tapoja saada aggressiivinen, käsiin räjähtävä koira. Muttamutta, nyt tuntuu että voisin sittenkin alkaa pikkuhiljaa olla valmis sellaisen kouluttamiseen, ilman että siitä tulee aggressiivinen mielipuoli. Mut ennen sitä on mentävä malikasvattajien luo kattomaan niitä koiria ja niiden treenejä, ja juttelemaan ja kyselemään siitä rodusta ihan tosissaan.
Rakkaus koiriin ylipäätään on kuitenkin syttynyt ja yli kymmenen vuotta sitten, aivan pienenä.

Luonnollisesti haluan käyttölinjaisen malin, sukupuolesta en ole vielä ihan varma. Ja vaikkei ulkomuoto ratkaisekaan, aivan täydellisin olis vahva maski jossa on selkeät reunat!!! Sulan pelkästä ajatuksestakin........ <3

12.-14.8 on Jokimaan ravikeskuksessa palveluskoirien SM-kisat, ja toivon näkeväni siellä malikoita ja tietenkin toivon myös pääseväni juttelemaan niiden omistajien kanssa. Suunta kohti sitä siis...-->

Ja juu, mulle saa linkittää kaikki millään tavalla malinoiseihin liittyvät blogit, sivut ja linkit sun muut! Ja kyllä kelpaa muutkin muunnokset, kaikki tänne vaan!!

-Ina-

P.s. kuvia tahtoisin laittaa muttakun ei ole laillisia niin minkäs teet... Mutta yritän kuvailla joskus jossain ja laittaa tänne! ;)